ANTAMINEN 3: Sekä rikkaiden että köyhien etuoikeus

Raha ei ole ainoa asia, jota voimme antaa. Voimme antaa myös lahjamme ja aikamme Jumalan käyttöön. Meillä suomalaisilla on enemmän vapaa-aikaa kuin monilla muilla tämän pallon ihmisillä. Jossain päin maailmaa kaikki aika menee elannon hankkimiseen. Meillä on myös mahdollisuus kouluttautua ammattiin ja opiskella monenlaisia taitoja. Kaikki se on omaisuutta, joka on uskottu haltuumme, jotta voimme antaa siitä eteenpäin ja viedä evankeliumin kansoille.

Antaminen ei kuulu vain meille rikkaille, länsimaisille ihmisille. Se on kaikkien Jumalan lasten etuoikeus. Myös niiden, joilla ei ole ylettömän paljon omaisuutta. Antaminen ja palveleminen ovat syvällä Jumalan valtakunnan olemuksessa. Jeesuskin tuli palvelemaan ja antamaan ihmisille ymmärrystä Jumalan valtakunnasta, myötätuntoa, rakkautta, aikaa, parantumista ja lopulta oman henkensä meidän puolestamme. Kun me rukoilemme, Jumala tekee työtä. Kun me annamme ja palvelemme, Jumala tekee työtä meidän kauttamme. Se on mahdollista kaikkialla, kaikissa olosuhteissa.

Ugandalaiselle piispa Hanningtonille oli opetettu, että kaikki, mitä omistamme, kuuluu Jumalalle! Hän oli joutunut pakolaisleirille monien muiden kanssa. Siellä hän heräsi huomaamaan, että jopa köyhyyden ja puutteen runtelemalla pakolaisleirillä oli Jumalan sinne laittamia resursseja hänen työtänsä varten! Niinpä Hannington kutsui kokoon uskovia aloittamaan omastaan jakamisen tarvitseville. He aloittivat kampanjan, jolla he keräsivät peittoja orvoille. Silloin antamisen periaatteet tulivat ensimmäisen kerran käytäntöön.

Kun tuli aika palata leiriltä takaisin kotikaupunkiin, ihmisiä odotti siellä hävitys. Taloja oli purettu, kirkkoja hävitetty ja kouluja tuhottu! Näiden valtavien haasteiden keskellä ihmisillä ei ollut rahaa. Se sai heidät kysymään tuon yleisen kysymyksen: ”Kuinka läntisen maailman ihmiset voisivat auttaa meitä?”

Mutta piispa Hannington kysyi toisenlaisen kysymyksen: ”Kuinka nopeasti kansani voi herätä antamisen haasteeseen, ei vain tämän hetken tarpeita, vaan myös tulevaisuutta varten?” Hän kertoi ihmisille, että Jumala on antanut heille kaiken tarvittavan yhteisönsä jälleenrakentamiseen. Hän tarvitsee ainoastaan niitä, jotka ovat valmiita antamaan itsensä, lahjansa ja taitonsa hänen käyttöönsä. Piispa Hannigton opetti ihmisille antamisesta. Antamisen merkityksen ymmärtäneet pastorit menivät eri puolille opettamaan ja näin viesti levisi. Yksi kerrallaan, ihminen kerrallaan, idea otettiin vastaan. He alkoivat rakentaa kirkkoja, pitää huolta orvoista ja Ihmisten tarpeet täyttyivät. Ennen kuin he huomasivatkaan, kaupunki oli muuttunut. ”Tämä sanoma toimii jokaisessa tilanteessa, jokaisessa maassa, koska, tosiaankin, anteliaisuus tuo mukanaan muutoksen.” sanoo piispa Hannington!

Koko tarinan näet videolta: https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=59AKlDNSGtY

Rukousaiheita:

  • Että Jumala ohjaisi itse kunkin meistä omalle paikallemme, missä aikamme, varamme ja lahjamme tulevat hänen käyttöönsä ja koituvat Jumalalle ylistykseksi.
  • Että Jumala rohkaisisi kristittyjä antamiseen kaikkialla, myös köyhyydestä kärsivissä maissa.
  • Että Herra valmistaisi ja kutsuisi tehtävään edellä kulkijoita, jotka esimerkillään ja opetuksillaan avaavat sydämiä antamiselle.

Tähän artikkeliin linkittyvät artikkelit:

Antaminen 1: Siunaus on tarkoitettu jaettavaksi eteenpäin

Antaminen 2: Lähetyskannatusta kourallisella riisiä

Antaminen 4: Antaminen ei ole ankeutta

Antaminen 5: Antamisen sudenkuoppia